Ayurveda-ruokavalio
Kehotyypillesi sopiva tasapainoinen ruokavalio
Vata, Pitta ja Kapha
Ayurveda luokittelee kehon biologiset energiat kolmeen kategoriaan: Vata (”ilmaenergia”), Pitta (”tulienergia”) ja Kapha (”vesienergia”). Jokaisesta ihmisestä löytyy näitä kaikkia, mutta usein jokin näistä on vallitseva. Yksilöllisen kehotyypin mukaisen ruokavalion noudattaminen on osa ayurvedistä elämäntapaa ja on siten hyvinvointimme ja terveytemme perusta.
Helsingin Ayurvedaklinikalla ayurveda-konsultaatioista vastaa Ossi Viljakainen.
Vata
- Paras Vatan tasapainottaja: seesamiöljy
- Yleisperiaate: Suosi makeaa, suolaista ja hapanta makua, pehmeää, lämmintä ja hiukan öljyistä ruokaa.
- Hedelmät: Yleensä kaikki hedelmät ovat hyväksi vatalle, koska ne ovat miellyttäviä, harmonisoivia ja lisäävät kehon nesteitä.
Pitta
- Paras pittan tasapainottaja: ghee
- Yleisperiaate: Suosi makeaa, karvasta ja kutistavaa makua, viilentävää ja miedosti maustettua ruokaa.
- Pitta-tyypin ruokavalion tulisi olla viileä, kuivahko ja jonkin verran raskas.
- Pittan tulisi syödä ruokansa sopivaksi jäähtyneenä, ei kuumana.
Kapha
- Paras kaphan tasapainottaja: hunaja
- Yleisperiaate: Suosi tulista ja karvasta makua, lämmintä, kevyttä ja kuivaa ruokaa.
- Hedelmät: Hedelmät lisäävät nestettä kehossa ja lisäävät liman tuotantoa. Kaphan on parempi välttää hedelmiä.
Tutustu myös muihin kehotyyppeihin
Lempeän ruokailun periaatteet kaikille kehotyypeille
Jokaisen tulisi syödä oman kehotyypin mukaisesti, mutta ayurveda antaa myös yleiset ohjeet terveyttä ja hyvinvointia edesauttavan ruokailun periaatteista.
- Noudata säännöllisiä ruoka-aikoja
- Älä lue, katso TV:tä, käytä tietokonetta tai kuuntele musiikkia ruokaillessasi
- Syö rauhallisesti hiljaisessa, positiivisessa ilmapiirissä
- Siunaa tai pyhitä ruokasi ja syö se positiivisella mielellä
- Pureskele ruokasi tietoisesti, keskittyen ruokaan ja nauttien sen mausta
Hyödynnä puhtaita, raikkaita raaka-aineita
Ayurveda korostaa, että ruoka tulee valmistaa aina puhtaista, raikkaista, tuoreista luonnonmukaisista aineksista.
Luo rutiineja vastapainona kiireiselle elämäntyylille
Kehon terveyden ja tasapainon ylläpitämiseksi ayurveda antaa yksinkertaiset suositukset terveen päivärutiinin rungoksi. Nykyinen moderni elämäntapa on usein kiireistä ja päivä jatkuu myöhään yöhön.
Rauhoita ruokailuhetki ja nauti ateria tietoisesti läsnäollen
Syö ateriasi tietoisesti läsnäollen, ruokaan ja sen makuun keskittyen. Rauhoita ruokailuhetki vain ateriointiin. Älä lue, katsele TV:tä, käytä internetiä tai keskity kiihkeään keskusteluun ateriointisi aikana.
Tasapainoinen, puhdistava ruokavalio oikeita raaka-aineita yhdistelemällä
Optimaalinen ruuansulatus
Jotta ruuansulatus voisi toimia optimaalisesti, on tärkeää kiinnittää huomiota ruoka-aineiden oikeanlaiseen yhdistelyyn. Osa ruoka-aineista on ominaisuuksiltaan happamia (hapot), osa emäksisiä (kasvisemäkset eli alkaloidit) ja osa vaatii sulaakseen runsaasti entsyymejä (hiilihydraatit). Toiset ruoka-aineet tarvitsevat runsaasti vatsahappoja sisältävän ympäristön, mutta toisten ruoka-aineiden sulaminen liian happamassa ympäristössä ei puolestaan tapahdu optimaalisesti.
Oikeiden ruoka-aineiden yhdisteleminen
Ayurvedan ruoka-aineiden yhdistelysäännöt perustuvat tarkkaan ruoka-aineiden ja niiden sulamisen havainnointiin. Yhdistelysääntöjen avulla pyritään optimoimaan ruuansulatus ja pitämään agni eli ruonsulatuksen tuli vahvana.
Suomalaisille ehkä tärkein säännöistä on se, että maito ei ole ruokajuoma. Ayurvedan mukaan maito sopii yhteen vain makeiden makujen kanssa. Makeita ovat maidon lisäksi sokerit, viljat ja rasvat. Näin ollen maito sopii erinomaisesti aamiaispöytään yhdessä maidon, murojen tai voileivän kanssa nautittavaksi.
Maitoa ei kuitenkaan tule käyttää ruokajuomana, koska se ei sula hyvin muiden ruoka-aineiden kanssa, vaan haittaa niiden sulamista. Tuloksena on helposti vatsakipua, turvotusta ja ilmavaivoja. Maidon sijaan aterialla tulisikin mieluiten juoda vettä tai piimää, mutta ei kuitenkaan hedelmämehuja.
Ruoka-aineiden yhdistelysäännöt
Vuodenaikojen huomiointi
edesauttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia
-
Kevättalvi (shishira)
tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -
Kevättalvi (shishira)
tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -
Kevät (vasanta)
maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin -
Kesä (grishma)
toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin -
Loppukesä (varsha)
heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin -
Syksy (sharat)
syyskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin -
Talvi (hemant)
marraskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin
Vuodenaikojen vaikutus kehon ja mielen hyvinvointiin
Jokaisella vuodenajalla on vaikutuksensa kolmeen doshaan, eli kolmeen kehon biologiseen energiaan. Siksi on tärkeää noudattaa erityisiä rutiineja, jotka sopivat kuhunkin vuodenaikaan ja auttavat kehoa vuodenajan muutosten rasituksissa. Ayurveda selittää nämä rutiinit ritucaryassa. Ritu tarkoittaa vuodenaikaa ja carya tarkoittaa rutiinia tai käytäntöä.
Ayurvedan kuusi vuodenaikaa
Ayurveda tarkastelee vuoden kiertoa sekä luontoa totuttua yksityiskohtaisemmin ja jakaa vuoden kuuteen kahden kuukauden mittaiseen vuodenaikaan, neljän vuodenajan sijasta.
Huomioi vuodenajat rutiineissa ja ruokavaliossa, voit paremmin
Ayurvedan mukaan auringon lisääntyminen keväällä saa kapha-doshan sulamaan ja leviämään kehossa. Tämän seurauksena ruuansulatuksen tuli, jatharagni, käy heikoksi. Ruoka sulaa heikommin ja ilmavaivoja tai turvotusta saadaan helpommin. Seurauksena on kuonan kertyminen kehon kanaviin ja kudoksiin. Tämä ilmenee liman lisääntymisenä, kuten nuhana, yskänä, aivasteluna sekä lisääntyneenä raajojen turvotuksena kevätkauden ajan maaliskuulta toukokuulle. Riittävä ymmärrys ruokavaliosta ja rutiineista voi ehkäistä nämä kaphan luonnollisesta kertymisestä johtuvat oireet.